III SYNTAKSI, SANASTO, RUNOKIELI
38 . Hemminki Maskulaisen kieli on lounaisempaa kuin esimerkiksi Mikael Agricolan. Etsi runosta Keväst ja Kesäst tyypillisiä lounaisuuksia.
Avaa teksti tästä
Tarkista vastauksesi täältä
39. Selvitä harjoituksen 16 Agricolan tekstin avulla, miten passiivin syntaktinen käyttö erosi Agricolan aikaisessa kirjasuomessa nykyisestä. Tarkastele sekä passiivin persoonamuotoja että infiniittisiä muotoja.
Avaa teksti tästä
Tarkista vastauksesi täältä
40. Alla olevasta linkistä avautuu katkelma Agricolan Uudesta testamentista (1. Moos. 2: 15–23). Etsi tekstistä kohdat, joissa futuuria tai konditionaalia on ilmaistu apuverbin avulla. Mitä apuverbejä Agricola on tässä katkelmassa käyttänyt?
Avaa teksti tästä
Tarkista vastauksesi täältä
41. Etsi harjoituksen 12 Agricolan tekstistä (UT:n alkupuhe) sellaiset nykysuomessa esiintymättömät syntaksin piirteet, jotka ilmeisesti ovat käännöslainaa indoeurooppalaisista kielistä.
Avaa teksti tästä
Tarkista vastauksesi täältä
42. Alla olevasta linkistä avautuu katkelma Agricolan Uudesta testamentista (Matt. 26: 47–61). Etsi tekstistä kaikki yhdysverbit. Katso uusimmasta raamatunkäännöksestä, mitä ilmauksia on käytetty niiden tilalla.
Avaa teksti tästä
Tarkista vastauksesi täältä
43. Etsi Vvks:n tekstistä 12 (vuoden 1642 Raamatun omistuskirjoitus Kristiina-kuningattarelle) kaikki passiivimuodot. Mitkä passiivirakenteet kuvastavat vierasta vaikutusta?
Avaa teksti tästä
Tarkista vastauksesi täältä
44. Tarkastele Vvks:n tekstejä 19.A ja 19.B (= Ljungon ja Kollaniuksen suomennokset samasta lainkohdasta). Erittele äänne-, muoto- ja lauseopilliset sekä sanaston erot.
Avaa teksti 19.A tästä
Avaa teksti 19.B tästä
Tarkista vastauksesi täältä
45. Mitä ovat ns. silmäsoinnut? Vvks:n alussa oleviin Agricolan runoihin (tekstit 1-3) on liitetty modernin ortografian mukainen lukutapa. Poimi säkeistä selvät silmäsoinnut (apua saat klikkaamalla selityksiä).
Avaa teksti 1 tästä
Avaa teksti 2.A tästä
Avaa teksti 2.B tästä
Avaa teksti 3.A tästä
Avaa teksti 3.B tästä
Tarkista vastauksesi täältä
46. Miksi säkeissä/säepareissa a ja b on poikkeava ortografia (isoja ja pieniä kirjaimia sekaisin)? Kyseessä on Vvks:n teksti 27.
a) MVtt' VVIsingzborIn LInnasa, Tyttärtä synnyttäsäns,
TVnsI TaVDIn PoLVesansa, Sekä särön sääresäns.
b) ChrIstIna CatharIn SteenboCk, ChrIstVXen MorsIan CaVnIs,
NeLIäntoIst' PäIVän' Vneen LäX', On nytt Pyhäsä parIs.
Tarkista vastauksesi täältä
47. Mitä tarkoittavat ”Juutin juoni” (säkeet a) ja ”Pispax luodun luotu” (säkeet b)? Kyseessä on Vvks:n teksti 28.
a) Cuin tuli cuuluis Kuningas,
Gösta suur Ruotzin Ruhtinas,
Se samoitt' Juutin juonen taan,
Wapaht waiwast Suomenmaan,
b) Joca Pispax luodun luotu,
Pappei paneman Suomeen suotu.
Tarkista vastauksesi täältä
